Yllätetty asiakas

Urholla on vauhti päällä. Joka paikkaan kuuluu tunnetusti juosta täysillä, ja aina mutkat suorina. Vahingoilta ei siis voi välttyä. Niitä sattuu.
Viime viikon torstaina tuli sitten ensimmäinen kunnon vekki päähän. Onneksi oltiin koko perhe kotona, niin varsinkin Tero tajusi heti laittaa kylmää Urhon otsaan. Ja suuhun, eli jäätelöä ulkoisesti ja sisäisesti niin poika rauhoittui. Päätettiin kuitenkin lähteä lastenlääkärille näyttämään päätä, jos vaikka jotain tikkejä olisi tarvittu. Täällähän systeemi menee niin, että valitset itse mille lääkärille menet, siis yksityisiä ovat kaikki. Ei kuin soitto tutulle lastenlääkäri asemalle ja aika tunnin päähän.
Eihän siihen päähän mitään tikkejä tarvittu, ja hyvän ensi huollon takia kuhmukin on ollut ihan siedettävä. Hätävarjelun liiottelua oli koko lääkärillä käynti, mutta tulipa tehtyä. Ja opittua jotain uutta! Saatiin nimittäin reseptillä siihen haavaan antiseptistä Bepanthenea. Noh, lääkärillä mussutuksen jälkeen pojat meni autoon, ja mä aseman alakerrassa näppärästi olevaan apteekkiin hakemaan kyseistä salvaa. Koko toimitus ois ollut ohi puolessa minuutissa jollei yllätetty asiakas olis ollut hieman hidas. En nimittäin tiennyt että lasten reseptilääkkeet ovat saksassa ilmaisia.
Siinä sitten seisoin tiskillä kukkaro auki. Myyjä hieman katsoi minua ihmeessä ja minä odotin hintaa. Kysyi sitten kohteliaasti oliko kaikki hyvin? Juu, kiitos. Saisiko olla vielä jotain muuta? Ei kiitos. Otatteko pienen pussukan? Ei kiitos. No, katsotaan sitä reseptiä vielä uudestaan, kyllä siinä lukee vain tämä salva, muuta ei nyt tipu. Niin, niin, mutta mitä maksaa??
Jouduin vielä englanniksi tarkistamaan tilanteen. Oikeesti ilmaista tavaraa! Tai siis eihän mikää ilmaista ole, kova hinta siitä sairaskassasta maksetaan joka kuukausi. Mut kuitenkin. Ei ihme et sakemannit käy lapsineen joka ikisestä pikku nuhasta ja vekistä lääkärissä.

Noh, tämän episodin jälkeen myhäilin itsekseni kuinka hieno tapaus Urho on. Ei yhtään ole ollut lääkärin tarpeessa koko Saksassa olon aikana, koska en tästä lääke asiasta tiennyt. Melkein sitä sitten hehkuttelin pitkin sosiaalista mediaa.
Noh, nyt istutaan toista päivää kotona neljänkymmen asteen kuumessa olevan lapsen kanssa. Ja mietin pitäiskö lähteä käymään lääkärissä.

Baden-Baden

Meillä oli mummi viikon kylässä ja päästiin Teron kanssa lähtemään viikonloppuna kaksin reissuun. Päämääräksi päätyi Baden-Badenin kylpyläkaupunki aivan Ranskan rajalla, noin 140km päässä täältä. Mielessäni viilsivät kylpylöiden ilot, hoidot ja hyvä ruoka. Päässä söi Chisun biisi ja unelmissa makasin baden-badenilaisella baden-badenilla.

Ja olihan B-B varsinainen kylpyläkaupunki. Siellä sijaitsee nimittäin kuuma (68astetta) lähde, josta voimansa saavat ainakin kaksi kylpylää. Kaupunki rakentunut näiden ympärille, joten kaiken oloista klinikkaa ja eläkeläisparatiisia oli joka paikassa. Ja paljon venäläisiä. En kyllä tiedä miksi. Mutta hinnatkin oli sitten sen mukaiset eli kohtuu hintaista löytyi, mutta sitten "laatua" vaativille oli aivan oma hintaluokkansa.

Takasin köyhään kansaan. Me mentiin kaupungin suurimpaan kylpylään eli Caracalla-Therme kylpylään. Tämä valittiin oikeastaan ainoastaan sen perusteella, että siinä toisessa olisi pitänyt kylpeä nakuna. Kylpylä olikin aika iso, ja täynnä ihmisiä. Yksi iso allas, kaksi pienempää ulkoallasta ja eri asteisia pieniä sisäaltaita sekä erilaisia kuuma huoneita ja saunoja. Lääkärin suositus luki joka seinällä, kylpeä tuli vain 3x10 minuuttia. Meillä tais mennä hieman yli, mutta aika kivaa oli lillua rentouttavassa lämpimässä vedessä.

Ja sitten siellä oli saunat. Iso osasto jossa varmaan 10 erilaista saunaa. Alkaen 45 asteisesta ja päätyen 100 asteiseen. Mielenkiintoinen paikka, ja oli siellä myös suomalainen lapin hongista rakennettu ulkosauna. Säännöt oli kuitenkin sauna-alueella hyvin tiukata. Ei saanut heittää löylyä itse, eikä saanut olla uikkareita päällä. En tiedä toivunko ikinä. Isot saunat täynnä nakuja sakuja. Naiset ja miehet sekaisin. Ja pyyhe piti asetella jokaisen alle niin ettei jalatkaan osuneet lauteisiin, joten siitä ei juuri suojaa ollut. Eli kaikki vaan esillä. Kyllä saksalaiset ovat avointa kansaa, ei voi muuta sanoa.