Nyt me ollaan Urhon kanssa päästy oikeen kunnolla muskareiden maailmaan! Siis ollaan käyty kaksi kertaa sekä suomalaisessa, että saksalaisessa muskarissa. Ja siis laulettu ja venkutettu mukana. Tai siis minä olen. Urho on keskittynyt lähinnä joko huutamaan (luulen tämän johtuvan lauluäänestäni) tai venkoamaan kohti naapurimuksua, jonka voisi ehkä mahdollisesti pistää suuhun. Mut kivaa on ollut ja ollaan tutustuttu uusiin mukaviin ihmisiin.
Saksalainen leikkikerho eli spielkreis on tässä Temmenhausenissa ja osallistuja määrä on toistaiseksi siellä ollut aika pientä. Mutta molemmilla kerroilla on kuitenkin ollut eri muksuja, joten kyllä sielläkin varmaan väki kohta lisääntyy. Tietoisena valintana olen pyrkinyt puhumaan ja kommunikoimaan kerhossa vain ja ainoastaan saksaksi. Hhm, jostain kummasta syystä olen saanut päähäni että pystyisin oppimaan saksaa ilman sen kummempaa opiskelua. Eli siis vain puhuisin sekavia ja muut ymmärtäisi ja siitä se vaan lähtisi. Hhm, ehkä pitäisi hieman ottaa realistisempi asenne ja mennä vaan sinne kielikurssille...
On muuten mielenkiintoista huomata itsestäni taasen etten ole suomeksi kovinkaan sosiaalinen. Nimittäin siansaksan puhuminen saksalaisille äideille ja lapsille tuntuu olevan todella paljon helpompaa kuin suomen puhuminen suomalaisille vanhemmille. Mahtavaa Essi! Mistäköhän sekin johtuu??
Ulmissa tuntuu olevan aika vahva suomalainen yhteisö. Nokia on vetänyt tänne aika paljon väkeä, ja se tuntuu tietenkin tuollaisessa 130 000 ilmisen kaupungissa aika nopeasti. Täällä Temmenhausenissa ei tosin ole vielä muita suomalaisia tullut vastaan.. Ihme! Mutta naapurin Tomerdinginissä (tästä 4km) on kuulemma joku Teron kollega Salosta perheineen. Ei vielä ole tulleet vastaan. Vaikka me Urhon kanssa ollaan käppäilty sinne useampana päivänä tässä. Muun muassa keskiviikkona mentiin sieltä bussiin, kun tästä meidän kylältä meni niin huonosti vuoroja. Sinne on ihan kiva 50minuutin kävelylenkki. Ainut ongelma on että saksalaiset tuntuvat haluavan aina ja ikuisesti rakentaa kävelytiet keskelle peltoja. Siis asfalttiväylät sinne vaan. Noh, ei ne muuten mitään haittaa, mutta tässä on päivänä muutamana ollut kauhea tuuli. Keskiviikkona sitten Urhon kanssa painettiin kärryjen kanssa (joissa vielä kaupunkirenkaat kun maalaisrenkaat ei mahdu bussiin) pitkin peltoja kauheassa tuulessa. Lunta tuli kinoksina vastaan, mutta mä sitten vedin Urhoa perässäni. Mahtavaa! Sai taas hyvää suomikuvaa varmaan naapurit kun kuitenkin ikkunasta kyyläsivät!! No mulle kävi kuitenkin selväksi että bussi Tomerdingistä Ulmiin on 70cnt halvempi kuin Temmenhausenista (ja matka siis 3minuuttia autolla), että kun äitiysrahat tässä päivinä tulevina loppuvat niin täytyy varmaan alkaa joka kerta tarpomaan peltojen poikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti