Sairastaminen on vaan niin tylsää ja tyhmää. Urho sai viikko sitten maanantaina kaksi rokotetta, siis perinteisen tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen lisäksi myös vesirokkorokotteen. Lääkärin mukaan 7-10 päivän perästä voi alkaa tulemaan oireita, kuumetta ja näppylää. Ja niitähän meillä nyt on. Ja syysflunssa, joka on iskenyt myös äitiin. Eli siis äiti ja poika sisätiloissa, tai ainakin melkein. Tänään kun Urho oli jo hieman parempi niin tehtiin pieni kärrylenkki.
Mut ei tämä kauaa kestä, ja helppo jotenkin olla kun tietää Urhon kuumeen syyn. Mielenkiintoista oli kyllä se vesirokkorokotteenkin saaminen. Eli se on osa saksalaista rokoteohjelmaa, ja me saatiin valita otetaanko se vai ei. Aikaa harkintaan 2 sekunttia. "Ei kai siitä haittaakaan ole" oli loppu tulema ja pojalle piikkiä reiteen. Oli muuten niin mahtava lääkäri-sedän taktiikka piikin laitossa, ettei Urho edes huomannut koko toimenpidettä. Viimeksi Kuusjoen neuvolassa Urhohan huusi kuin hyeena, mut nyt oli Isin sylissä kuin Naantalin aurinko koko toimenpiteen ajan. En sit tiä oliko syli parempi (viimeksi äidin sylissä), vai se että nyt laitettin takareiteeen kun Kuusjoella etupuolelle. Parempi kuitenkin näin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti