Me tehtiin siis paluu lähtöruutuun. Autoton elämä Saksassa. Buu!! Edelliseen verrattuna (eli siihen kun just oltiin muutettu Ulmiin) niin asutaan 15km päässä, kylässä jossa ei ole kauppaa eikä mitään muutakaan virikettä päivisin. Bussi kulkee kerran tunnissa ja päästäkseen Ulmiin menee 40minuuttia. Verattakoon että edellisestä asunnosta kävelin 15minuuttia kaupungin ehkä suurinpaan ostoskeskukseen ja matkalla sinne oli kaksi ruokakauppaa. Noh, mähän en ole mikään supershoppari et ei tämä tilanne nyt niin paljon mua haittaa. Me päästään Urhon kanssa hyvin bussilla. Kertaakaan ei ole muita vaunuilijoita ollut bussissa et aina on tilaa!! Eikä me autollisessakaan tilassa niin hirmu usein täältä viikolla mihinkään lähetty. Lenkkeillään päivisin pitkiä lenkkejä paskanhajussa!!
Terolla tietenkin on ajallisesti hieman pitempi työmatka. Ensin pyörällä 8 kilometriä (alamäkeä mennessä ja ylämäkeä tullessa) ja sitten car2go:lla toiset 8.
Car2Go:sta en olekaan tainnut vielä kirjoittaa. Se on Ulmin kaupungin (ja osan näistä naapurikaupungeista) alueella toimiva autojen pikavuokraus-palvelu. Eli niillä on 222 Smart-merkkistä autoa pitkin kaupunkia ja niitä saa rekisteröityneet käyttäjät ottaa ja ajaa pientä korvausta vastaan. Mahtava systeemi!! Sen auton voi jättää mihin vaan ja seuraava voi sen siitä napata. Netistä näkee missä on autoja ja siitä vaan ajamaan. Registeröityä piti heidän toimistolla ja sieltä Tero sai ajokorttiinsa sirullisen tarran joka toimii avaimena autoon. Sitä näytetään auton ikkunaan ja eiku menoksi. Luottokortilta lähtee suoraan hinta, joka on 24cnt minuutti. Tänne meidän kylään ei sellaista autoa saa jättää. Dornstadissa, joka on meidän emokaupunki ja siis noin 8 kilometrin päässä, on kaksi merkittyä paikka johon autoja saa jättää ja siis myös ottaa. Meidän harmiksi ne on kaksipaikkaisia autoja eli me muut lempparit ei päästä kyytiin. Mut muuten ihan mahti systeemi ja toimii loistavasti, varsinkin tälläisessä opiskelija/insinöörikaupungissa.
Ostettavia autoja ollaan toki käyty jo katsomassa. Kiikarissa olikin jo VW Touran, jota Tero kävi ajamassa ja hieromassa kauppaa. Oltais me se ostettukin. Myyjä ei vaan suostunut myymään. Kuulemma liikaa fiksattavaa siihen hintaa. Just, just. Sellasta meidän autokaupoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti