No niin. Kaksi viikkoa muuttoon. Ja aivan valmiina ja hoidettuna on kokonainen yksi asia. Vein nimittäin kolikkopossun pankkiin ja talletin rahat Urhon tilille. Mahtavaa. Yksi asia hoidettu, ja selvästikkin se tärkein.
Muuten kaikkea on tehty vähän. Tämän voi vapaasti lukea: kämppä on edelleen kuin räjähdyksen jäljiltä ja ajattelen sen kuuluvan pakkausprosessiin..
Onneksi tänä viikonloppuna on yhdistetyt kolmekymppis- ja läksiäsibileet! Saa panikoida välillä jostain muusta kuin itse lähtöön liittyvistä asioista. Mitä sitä tarjois ja ennenkaikkea miten saadaan juotettua kaikki auki olevat pullot meidän vieraille? Teemana bileille on itseoikeutetusti Saksa, ja mun pitääkin kaivaa häämatkalta ostamani "kirdl" ja Teron nahkahousut jostain kaapista. Urhon kanssa kaverina tulleet kilot ja varsinkin ruokailuvälineet tekevät mekosta kyllä hyvinkin saksalaishenkisen.
Urho on nyt ottanut oikein kunnolla omakseen kääntymisen. Enää ei tarvitse pelätä kyljellään ollessaan että kaatuuko takaisin vai meneekö mahalleen. Poika on melko ketterä jättiläisvauvaksi! Ja yrittää kädet suorana vähän jo ylöskin. Lataisin kuvan, jos vain muistaisin mihin laitoin kameran... eli taidan jatkaa sitä "pakkausta"!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti